paskaa osa VIXII

tänään on taas ihan paska päivä. se alkoi varoittelemaan itsestään jo eilen ja toissapäivänä. pinnan alla taisi muhia vähän masennusta joka nyt sitten kolahti. tai onhan noita huonoja päiviä ollut pari, mutta välissä on tuntunut että kaikki on todella ok. ja kaikkihan on teknisesti todella ok. mutta nyt vaan kaikki tuntuu paskalta, paitsi pikkukisu. melkeen hymyilen kun katson sen vaappuvaa menoa ja kuivanmaan uimahyppyharjoituksia.

tänään pitää antaa matolääkkeitä kisuille mutta Tiitta onneksi tekstasi ja tarjoutui tulee hoitaa sen. Tiitta on kissojen vastaava...joku, sen organisaation päästä joka tän kisu-jutun järjestää, niiden ruuat ja uuden kodin jne. eilen kävin omaan piikkiin ostaa kissanminttua ja sellasta karkotinta kyllä. (ja lelun!) niille tuotiin sellanen raapimispuu ja olis kiva jos ne keskittys siihen mun sohvatuolien sijaan. ei sillä että olisin niin turhantarkka mutta kuitenkin. tulevan kodin takia myös on tärkeetä et ne oppii jättää huonekalut rauhaan.

nettikin on ihan paskaa, en jaksa siellä mitään. istun vaan ja tuijotan ruutua. mukavampaa onkin mennä ja maata sängyssä. mutta se harmittaa kun aika menee siinä. olen viettänyt paljon aikaa miehen kanssa, siksi ehkä että olen aavistanut että yksin ollessani heittäydyn apaattiseksi. toisaalta luonnostani kaipaan omaa aikaa ja tilaa, ja stressaannun jos en saa sitä, ja muutenkin kun kaikki vituttaa, niin mies on saanut koko läjän niskaansa. ei nyt just käy kateeksi hänen asemaansa. mutta tyyppi saa hiukan lomaa musta tänään sauna-illan muodossa, se on ollut vähän kipeänä mutta ehkä se saunan kestää. hyvä seura parantaa?

eilen alkoi R&A leffaputki josta en myöskään jaksa sanoa yhtään vitun mitään. vituttaa leffafestari joka on niin vitun tärkeetä ettei viiti tehdä lippujen hankinnasta helpompaa kun tietää että ne myydään muutenkin loppuun. parannusta asiaan tuli tänä vuonna mutta silti parantamisen varaa olisi viellä, ks. espoo ciné. ja joku vitun kino engel joka on niin saatanan tunnelmallinen ja hieno ja paskaa niin jos edessäsi ei ole kääpiö ja et itse ole kaksimetrinen niin valkokankaan edessä on tasan jonkun pää. vitun hienoja elokuvakokemuksia. onneksi en saanut silloin ensitohkeissani buukattua tälle illalle lippuja, en jaksaisi liikahtaa keskustaan päinkään. eilisistä leffoista norjalainen The Art of Negative Thinking oli yllättäen minun makuuni...

terapeutti (ei viralliselta nimikkeeltään, mutta enpä nyt keksi muutakaan) halusikin eilen keskittyä siihen kun itse sivumennen mainitsin olevani itsekäs. hänestä se oli merkittävää, ensin epäuskottavaa ja sitten negatiivista kun sain uskoteltua että näin on. ja sitten puhuttiin siitä. itsekäs ihminen ei ilmeisesti ole "vapaa"? vaikka ajattelenkin lähtökohtaisesti että WTF on tuo vapauden käsite silti ihan mielenkiintoinen. pohdin sitä varmaan vielä mutta itsekkyydessä en silti voi nähdä mitään vikaa, en ole ihan siellä ääripäässä kuitenkaan. evvvk. olin kyllä jo kelannutkin että noi sessiot sai jäädä tohon, toi ei vältsisti auttanut mua kauheesti, jotain ihan hyviä ajatuksia mutta vähän tuntui että jumituttiin epäolennaisuuksiin kuten että mikä minun mielestäni on "tavallista" tai mikä mielestäni on hyvä ystävyyssuhde (johdettu aiheesta 'itsekkyys'). mulla on kuitenkin mielessäni nyt muita ongelma ja vaikka yksi asia johtaa toiseen niin nämä eivät nyt ehkä ole ihan siellä ytimessä.

joo no mut nyt tälle tarvii tehdä jotain, tälle tilanteelle.