huomennakin on pyhä, mitä NYT?

päikkärit auttaa aina.

eilen illalla kutsuttiin Arttu ja miehen työkaveri KK auttamaan palapelin kokoamisessa. aloitettiin sitä pe-iltana ja tehtävä näytti..."haasteelliselta". totesin että pyydämme apujoukkoja. KK on miehen ikäinen, tekee projektijuttuja siinä firmassa, ja seuraa myös vapaa-ottelua. siinä riitti puhumista. se ei ollut ihan palapeli fani ja katseli sitä meidän 6000 palan haastetta uskomatta sitä todeksi, "miksi tällaisia tehdään?" "kokoaako joku muka näitä?" piti hommaa vaikeana. mutta eihän palapelit ole vaikeita, ne vaan vie hetken aikaa. tai vaikea on suhteellinen käsite, mutta ei tarvii olla ÄO edes yli 100 että tonkin sais koottua, se ois vaan hitaampaa. monet muut harrastukset vaatii ehkä enemmän. mutta kieltämättä bongasin meille ton palapeli harrastuksen siksikin että se on visuaalista/hahmotuskykyä vaativaa, joten olen hyvä siinä. mieskin on näyttänyt superkykynsä ja on vähintään yhtä hyvä. mieluummin kai sitä tekee jotain mistä saa sellasta 'olen hyvä' fiilistä.

mutta KK oli hauska tyyppi, musta noi sen kommentit muistutti mun vastaavia johonkin toiseen aiheeseen, en nyt keksi mihin. aika perus rauhallinen ja fiksu kaveri. mennään ehkä sen luo vastavierailulle piakkoin.

yksi suomalainen kuvaaja haluaisi tulla assaroimaan mua. kiva, nyt tarviis vaan enää ottaa kuvia. mun on ikävä tota kaikkea, yhteistyötä, näkemysten vaihtoa...suunnitelmia, puhetta muiden kuvaajien kanssa...