kehitys kiinnostaa
vessan kannen asennus olikin yllättävän teknistä. harvoin sitäpaitsi konttaan nenä niin kiinni pöntössä. nyt tuli selväksi mistä vois pölyjä pyyhkiä. hmph. mut nyt se on siin kiinni ja aika villin näköinen vaikka itse sanonkin. jos me miehen kaa joskus muutetaan yhteen niin toi tulee mukana. mies suhtautui ilmoitukseen tyynesti. (ehkä se vaan mielessään totesi että jaa, no ei tarvii sit muuttaa yhteenkään... heh).
harrastimme palapeliä viikonlopun melkeen läpeensä. hyvin se edistyikin. ehkä vähän vammasta, en tiedä, mutta mun mielestä ihan kiva yhdessätekemistä joka on ehkä hyväksi suhteelle (siis kun yhdessä tehdään asioita). en tykkää mistään kilpailuhenkisesti ja siksikin palapeli on kiva, siinä ei ole kuin yhteistyöllä saavutettuja voittoja.
flunssa on parempaan päin selkeästi. taisin tosin tartuttaa sen mieheen. nyt on mun vuoro hoivata.
huomenna on selkälääkäri. kylläpäs mä nyt ravaan hoidossa. alan muistuttaa äitiäni. huono läppä. kyynärpäässä tosin välillä meinaa kutista sellanen tosi pieni punainen laikku joka on sen oloinen että siihen hilse sopisi hyvin päälle jos se kasvaa. se olis se kuuluisa psoriasis sitten. jos mä jostain sairaudesta ja sen hoidosta tiedän niin siitä, mutta eipä se paljon lohduta kun näkee mitä se ihmiselle voi tehdä. harvoin. mun tädillä se on ihan hallinnassa, mutta ei mitään huomaamatonta sorttia silläkään. en kyllä tarvis tota tähän nyt sotkemaan. yritän olla ajattelematta asiaa kun ei sitä tiedä, se on vain uhka nyt. oppitunti 1: stressi pahentaa psoriasista.
tässä vaiheessa mentiin eilen illalla:
olen miettinyt sitä mummolle kaveri-juttua ja vaikka toisaalta kiinnostaa niin sit on joku sellai et ehkä en oo tarpeeks kärsivällinen ja kaikkee...en osaa selittää. sen sijaan ajattelin katsastaa ton keharikaveri-projektin. tuntuu että se vois olla parempi. tietty kaikkien ihmisten kaa tarvii kärsivälisyyttä mut tuntuu et tossa mul ois enemmän motiivia. olen aika avoin erilaisuudelle ja musta tuntuu että siitä vois saada itselleenkin paljon. et katsotaan...

No comments:
Post a Comment