otan lainaa - siis olen

kyl täs tälläst häiriintynyttä riippuvuutta esiintyy mulla. siis muuhunkin ku niihin perinteisiin juttuihin, eli ihmiseen. aluksi kelasin et se on sattumaa, kun mies huomasi yhtäläisyyden siinä että näen painajaisia kun ei nukuta yhdessä. mutta kyllä se tuntuu niin olevan... olen nyt 2 yötä putkeen nähnyt painajaisia ja herännyt tosi surkeissa fiilareissa. miten voi olla? ihan älytöntä. uskon tai tiedän että voisin palata takaisin entiseen jos tilanne vaatii mutta nyt mennään tällä. minkäs teet.

matkustusteema on edelleen lähes joka yö unien konteksti .

en ole tehnyt tarpeeksi töitä. helvetti.

mulla oli tää H&M villatakki beige/ruskeaana...koko 44-46 eli liian iso. ajattelin et no värjään sen tossa muiden mukana violetiksi ja sit Tiitta voi ehkä pienentää sitä. mitä lie ryssin pesussa (liian kuuma? vain 10 astetta yli) kun nyt villis on joku S kokoinen jos sitäkään. vähän tiukkaa tekee. mutta kivan näköinen siitä tuli! mitäs nyt?













tollanen valkoinen perushuppari tarttu kans matkaan eilen kirppikseltä. ihan lumivalkoinen ja uuden oloinen. kokomerkintä S mutta on mulle vähän iso?! ajattelin yrittää löytää jostain jonkun happy bunny paidan ja sit leikkaa sen kuvan irti, sen vois ommella tohon eteen ja muutenkin hupparia vois koristella joillain kivoilla ompeleilla, se on nyt niinku tyhjä kanvaasi.













onpas mulla taas söpö pikku ponnari kampaajan jälkee. vieläkin ihmetyttää kun itsellä näkee tollaisen. enhän mä sitä usein näekään, kahden peilin kautta joskus tai sit kameran avulla. niskatatska pääsi kyllä oikeuksiinsa hiustenleikkuun myötä.














mietin tossa et mitä jos on lainaa jota ei ole maksanut ja kuolee, eikä ole lapsia tai puolisoa? periikö joku muka sen lainan? eikai
kellekään serkulle tai tädille voi ihmisten lainoja tyrkätä väkisin? mun pitäs ehkä tietää miten toi menee mutta kas, olen taas ulalla. että tässä käyttö/asunto-lainaa miettiessä, ottaako vaiko eikö?