Laonardista Mattiin. suurmiehiä yhtä kaikki.

juu nyt on Matti nähty. johan oli, jengi ihan täpöissä, pitkin pöytiä ja seiniä...

videokin oli pakko ottaa kun Matti veti hyvän coverin;


nyt pyörinkin taas youtubessa kattelee pupuvideoita, herraisä... ei maailmassa ole mitään parempaa kuin puput.

Jaakon bileissä oli joku tuttu naama, joka ehti ensiksi kysymään minulta mistä tunnemme. en olisi keksinyt mutta hän arvasi... käyn siwassa jossa se on töissä. hänen seuralaisensa on myös samassa myymälässä, tunnistin kun tämä ilmoitettiin. työpaikkaromanssi? anyway, hauskaa että asiat yhistyy tälleen, Jaakko oli tutustunut siihen tyttöön jossain baarissa joskus, eli ihan sattumalta. se kysyi että onko mulla joku pupu-fiksaatio kun on rintamerkkiä ja tatuointia ja kaulakorua... myönsin että fiksaation on hyvinkin olemassa.

mietin jossain vaiheessa iltaa että miten helvetissä olen tähänkin päätynyt, johonkin vallilaan intialaiseen semi-pikaruokapaikkaan, jonka Jaakko oli varannut yksityistilaisuutta varten... ja stereoihin laitettiin ensin Seitsemän Veljestä äänikirja ja sitten Mattia. bileet olivat näiden suomalaisten suurmiehien kunniaksi, siis Aleksis Kiven ja Matin. eilen oli Aleksiksen päivä...

juttelin mielenkiintoisten persoonien kanssa. ensin syödessä vastapäätä istuvan entisen super-kumparelaskijan kanssa, joka nykyään vaan valmentaa ja tuomaroi, ja opiskelee hammaslääkäriksi. juteltiin aika paljon siitä, hampaista ym. kysyin siltä vinkkiä et mitä se tekee jos on vitun kiire aamulla eikä ehdi pesee hampaita. mullahan on ollu se et hammastahnaa sit suuhun vaan... (ei se ole vaarallista). sen ratkaisu oli et hammasharja ja tahna mukaan. !!DUH! niin tietysti. arvasin et sil on joku hyvä juttu, pitääpä tehdä tästä lähin noin.

baarissa, eli Stadin Tähdessä, juttelin yhden "jyväjemmarin" kaa. mun stereotypia maanviljelijöistä sai kyytiä. tai no ei, mutta oli mielenkiintoisia poikkeuksia, peräti 3 kappaletta. tyypit oli sivistyneitä ja taiteista kiinnostuneita tyyppejä...ei olis uskonu maanviljelijöiksi oikeesti. no se yksi kai tuottikin vain luomuporkkanaa. oli jostain Järvelän/Kärkölän alueelta, mistä eksäkin. no, kuten hän, kutsutaan häntä Sakeksi, sanoikin, niin hänellä oli huono viinapää. itseä taas vitutti jo jossain vaiheessa liian hyvä viinapää. ei kai sen tarviis vituttaa, eipähän tule örvellettyä, mutta jossain kohtaa oli silleen että olis itestäkin hauska olla humalassa. mutta nyt taas näen että parempi kai jos ei. Sakke tilitti suhdehistoriansa ja kaiken muunkin, keskusteltiin siitä ja yritin piristää sitä koska se oli tavallaan allapäin. sanoi että mun rakennekynnet on ällöttävät mikä oli musta hauskaa, mutta pidin kädet sitten nyrkissä sen mieliksi jotta se pystyi keskittymään paremmin asiaansa. se oli kai aiemmin pelannut blackjackia kun oli niitä pelimerkkejä ja vei sit mut pelaa, vaikka enhän mä mistään mitään tajunnu. sit kohta olinkin jo tekemässä lähtöä kun tuli valomerkkiä ja kaikkee. mutta oli hyvät keskustelut maanviljelijän kanssa.

onneksi Stadin Tähti on tossa ihan vieressä, oli lyhyt matka himaan. olihan vaan karmea paikka, ehkä osittain yleisön ansiota, harvoin näkee jengiä niin örvellys-perseissä... ei voi kävellä paikasta toiseen ilman että jengi kaatuilee sun päälles ja miehet tulee sössöttää naaman etee ja jollain kaatuu kaljat jalkoihin...

näin tosin yhden tyypin jonka kanssa olin deitillä 90-luvulla! tunnistin heti. ehkä siksi että mulla on siitä valokuva jossain ja muistan sen. se oli aika kännissä mutta hetken mielijohteesta pysäytin sen ja sanoin että tunnen sut. se oli tietysti että häh ja sanoin että käytiin joskus deitillä kauan sitten. se mietti että kuka olen ja sanoin ettei se voi muistaa, siitä on niin kauan aikaa. lisäsin varmistukseksi että sillä on lapsi ja se ajo sillon jotain catepillaria. se korjasi että bobcattia. no, niin just. sitä. sanoin että moi sitten ja lähdin mutta se vielä tarttui ja kysyi että onko mulla miestä. "on". joskus.... on vaan parempi valehdella. tuo keskustelun lopetus kai kiteytti kaiken oleellisen, se oli edelleen karismaattinen ja ikäisekseen kai hottis (vähän vanha mulle) mutta tosi seis eikä edelleenkään mun tyyppiä.

aiemmin päivällä tapasin neiti R:ää. käytiin syömässä Morrisonsissa Ateneumin takana, siellä on loisto-hampurilaiset. se tarjos, mun vuoro ens viikolla. ja sit mentii Virgin oiliin ottaa pari lasia skumppaa. ne ei mainosta sitä, mutta ne on 2e/lasi. ja kohtuu hyvää vielä, toisin kun Bakersin. mutta Bakersin skumpat onkin 1e, ketä kiinnostaa miltä se maistuu? olen vain inhorealisti...

anyway neiti R:n kanssa oli taas hyvät keskustelut as usual.

Matti.













black jack pöytä, kun maanviljelijä työnsi mut pöydän luo ja latasi pelimerkkejä käteen.


















menin myös baaritiskille hakee juotavaa kys. pelimerkeillä.



















Matin villi yleisö














hyvää intialaista sturenkatu 28:ssa (ei löydy googlesta, oma on vikansa etten sit mainosta).














ravintolassa oli myös runonlausuntaa, Jaakko oli ottanut suomalaisen runokirjan mukaan. kuulimme kai lähinnä Saima Harmajaa, joka on kyllä minun suosikkejani mitä runoihin tulee. yleensä en edes pidä runoista mutta Saiman loppuaikojen setti etenkin on aika kovaa.