käsityksiä

mä olen alkanu luomaan vähän mielikuvaa turkkilaisista miehistä. eihän niistä paljon oo rekisteröityjä tietoja tässä blogissa mutta pääasia kai että rivien välistä itse muistan mitä on tapahtunut.  niitä on kuitenkin tullut jo siis analysoitua jonkun verran. sitten kun olen ihmetellyt että onko tää tyyppivika vai ihan yksittäinen tapaus niin olen googlettanut. vaikuttaisi siltä, että kyseisessä kulttuurissa on tosiaan tapana tai hyväksyttävää miehiltä heittää jotain ihan vitun loukkaavalta kuulostavaa läppää. meiski ainakin kuullut varmaan elämänsä pahimmat heitot ihan viimeisen puolen vuoden aikana. mutta minkäs verran sitä sit pitäs niellä? maassa maan tavalla ja sillee vai? no, kyllä niitä ylsilöllisiä eroja varmaan on mutta siis siellä puhutaan kai vaan aika tosi suoraan ja sanotaan asioita mitä täällä ei oo ok sanoo. koskee ehkä sit molempia sukupuolia. mutta en mä aikonu omia tapoja muuttaa. en nyt tiedä mitä siihen sanois ku et kun nyt sinne muutan ja jos (?...) vastakkaisen sukupuolen kanssa olen tekemisissä ni saan oppii ottaa vähän hittiä sanallisella tasolla.

mutta pitää jossain määrin oppia itsekin sanomaan asioita ylipäätään suoremmin. siis ihan vaan normijuttuja edes, on ollu tapana suomessa ja mulla etenki ehkä kohteliaasti kierrellä ei-vastauksia tai jotain...  tai vähän ollu vaivalloista negatiivisten ajatusten ilmaiseminen päin näköä. mut ehkä mä voisin nyt sit harjoitella.

ja mitäs muuta niist turkkilaisista miehistä? no eipä mitään tässä vaiheessa. ainii kauheen tunteellisia ja ailahtelevia ne on. en ole ikinä kokenut itseäni niin vakaaksi paitsi niitä seuratessa. no, Volkan on kyllä aika tasainen tapaus mitä mä sitä tunnen.


tyhjensin vähän apteekkilaatikkoani. joku yskänlääke vuodelta 2007 ei ehkä enää skulaa? tai siis jos siinä on deadlineks merkitty 2007. sama koskee ihan paria muutakin nappia ja rasvaa mitä löysin. otan perusjuttuja muutaman mukaan ja pari purteloa jää himaan ja loput on voi voi. on tossakin pussukassa jo tullille ihmeteltävää.