punainen tai sininen pilleri

hesarikin tarttui siihen että nyt on kirjoissa seksiä, vaikka kirjoittaja näkee asian ehkä hieman eri tavalla kuin minä. en ole artikkelissa mainittua Itkosen kirjaa lukenut enkä ole nyt ihan varma kuuluuko se joukkoon, ehkä just tuosta näkökulmasta joo. en ollut yllättynyt kun luin että Fernandezin Vapaus luetaan eroottiseksi kirjallisuudeksi, se tuntui olevan joku muka-aikuinen versio harlekiini-kirjoista. ja saahan sellaisia olla, käsitin jutusta että nämä kirjat on myyneet hyvin eli kysyntää on. itseltä kirja jäi kesken koska liika epärealismi tökki, mutta jotenkin ajattelin että sellaisille kyllä on tilausta ja oli siinä myös jotain mistä pidin. kuten hesarin tyyppi sanoi niin naisten esittäminen ”aina valmiina” tuskin on hyödyllistä, sen enempää kuin sen olettaminen miehiltäkään. enkä haluaisi kuulostaa puritaanilta, toki sellasia aina valmis -kausia voi olla mutta tuohan kuulostaa vähän siltä mistä pornoakin kritisoidaan, kun siinä esitetään naiset aina halukkaina ja kaikesta pitävinä. ero pornoon on että näissä kirjoissa miehet on kaikki jotenkin maagisesti kiinnostuneita naisen nautinnosta, toisin kuin pornossa. totuus on ehkä valitettavasti siellä joissain välimaastossa, toki joo parempi tässä ikäluokassa kuin nuorempana. mutta kirjoissahan saa olla fantasiaa. sitähän ne harlekiinitkin oli, ehkä se on naisille tavallaan mieluisa fantasia että olis heti valmis, ja tietty se et kaikki miehet olis loistavia sänkykumppaneita. eli ehkä lopetan valittamisen. näissä keski-ikäisten naisten seksuaalisuutta käsittelevissä kirjoissa on kuitenkin paljon totta myös, moni tunnistanee voimaantumisen, itsevarmuuden ja paljon muuta mitä ei parikymppisenä kokenut. mielellään siis lukisin lisää näitä kirjoja, vaikkei ne kaikki miellyttäisikään kovasti -  makuasioita. 

olin helsingissä juuri. luvattujen varianttien maassa. maistoin piparisipsejä. ne ei tietenkään olleet hyviä mutta tulipa maistettua. itse melkein ostin kantarellisipsejä kaupasta. ja glönkeröä testasin myös, se maistui kylmälleoudosti maistetulle glögille. 

firman pikkujoulut oli kivat, tehtiin kynttilöitä, sit ruokaa, saunaa ja hot tub + jatkot. hyvin perusmeininki mikä viihdytti. sain jonkun nuhataudin mikä ikävä kun haluaisin siellä kuitenkin käydä toimistolla ja muutenkin, huono hetki kun paljon hommia. mulla on heikosti todistettava teoria että olenkin ollut tänä syksynä kipeä niin poikkeuksellisen monta kertaa siks just että on ollu niin paljon hommia ja olen stressaillu kans niistä enemmän ku pitäis. tilanne on korjaantumassa eli ei hätää, mutta mielenkiinnolla odotan jatkuuko nuhailu tai flunssailu sitten vielä. 

noloa sanoa mutta kun Long Playn joka toinen artikkeli nykyään on jotain ilmastonmuutokseen liittyvää niin olen vähän meh, en jaksa lukea niitä. aihe on tärkeä ja teen elämässäni jonkun verran ekologisia valintoja, toivon että esim vihreiden äänestäminen olis myös sellainen, mutta uutisartikkeliaiheena se ei ole kauheen vetävä mulle. mutta vähän niinku noi keski-ikäisten eroottiset novellit ni hyvä et noista kirjoitetaan, vaikka mä ite en vaan jaksa (joo tärkeystaso on eri mutta ajatus sama). 

aloin kuuntelemaan Sissi Enestamin Simulaatioteoriaa. se on ollu vähän basic ainakin alussa, mutta tykkään lukijan eli Enestamin vähän jännästä äänestä tai artikulaatiosta ja aiheessa joka tapauksessa on potentiaalia joten jatkan toistaiseksi ainakin. jos on muita todellisuuksia niin se olisi ihan jännä. tai jos olemme vain jonkun älykkäämmän lajin kokeilu tai nukkekoti, niin mielenkoontaista sekin, se ei kuitenkaan erityisesti mietityttäisi jos näin olisi. samoja juttuja sitä kuitenkin "pitää" tai "saa" kelata, että mitä söis lounaaksi ja miten valmistautua johonkin työjuttuun ja mikä päivä olisi hyvä tavata kaveria x. se, että minut olisi ehkä ohjelmoitu miettimään noita niin ei häiritse. kokemus olemassaolosta itseajattelevana on kuitenkiin niin vahva että tieto jostain muusta ei hetkauta sitä ihan helpolla. yritän muistaa Matrixin tilannettaa jossa Neolle tarjottiin punaista ja sinistä pilleriä - klassinen kohtaus - mutta en ihan muista tilannetta, eikö Neo olis voinut vaan viitata kintaalla pillereille ja sanoa että pitäkää tunkkinne. olisi toki elokuva loppunut lyhyeen. ja emme oliis nähneet Monica Belluccia kakkososassa. 

houmautin lääkärille eilen kun olin tulossa Helsingistä kotiin että on itsenäisyyspäivä, ja hän tietää kyllä mitä se tarkoittaa ja kysyi että katsotaanko sitä "receptionia" sitten illalla. katsottiin. en kyllä seuraa mitenkään silmä kovana, joskus se on vaan taustalla, mutta ihan kiva olla jotain tapoja ja traditioita. muita mulla ei taida 6.12 ollakaan. sunnuntaitraditioni on laittaa sunnuntai-mekkoni ja tietty sunnuntai-hajuvesi ja työstää palapeliä, muun rentoilun ohella. kuukausitraditiotimme on viettää suhteemme kuukausipäivää, tapa tosin on joustava, tilanteen mukaan siis. aamutraditioni vaihtelevat, eli niitä ei ehkä ole niin tiukasti. joskus syön pari viikkoa putkeen actimel-jogurttia, joskus jotain muuta. joskus olen hankkinut itselleni energiajuoman. joskus laitan meikkiä, joskus en. uutiset taidan kyllä nopeasti vilaista joka aamu. ehkä sekin on traditio että menemme joka vuosi joululomalla jonnekin lämpimään. vaikka vakiolomia, kesällä ja talvella, ei ihan miellä traditioksi, ne on vaan miten elämä aikatauluttuu käytännössä.