February 12, 2008

räkäflunssaväsyttäävittuihansamakaikki

nyt mulla on joku tauti. ääni meni yöllä mutta nyt voi yskähdellen puhua. mä aavistelinkin jotain kun oli kurkussa hassu fiilis monta päivää jo... sit oon ekstra väsynyt vaikka vaikea sitä mun normimeiningistä on erottaa... *ei naurata*

lääkäri soitti mun niistä verikokeista joita ei muistais ilman sitä mustelma episodia. hemoglobiini vitun hyvä kuten aina (ennätys 154) ja samoin kaikki muut mutta D-vitamiinia puuttuu reippaasti? outoa. mussa ei oo ikinä ollu tollasta verikokeellista vikaa. sikäli toi d-vitamiinin puutos näyttää olevan yhtä tärkeää kuin sängyn petaaminen joten se ei kiinnosta mua tässä vaiheessa. siis vedän tietty lääkkeet mitä siihen määrättiin mutta. lähinnä kiinnostaa kertooko se kenties jostain muusta. nyt tarvittas House tänne. mähän nimittäin SYÖN kalaa, josta sitä saa. varmaan enemmän kuin aiemmin elämässäni. no mutta hyvä on vittu syödään lisää.

otin flunssalääkkeen, ehkä se auttoi. tosin se oli nihkeää, isojen pillereiden napsimista on tullu mulle tosi vaikeeta, toi meni sellasen pienen oksennusepisodin saattelemana vasta. olin aamulla pari tuntia hereillä ja sit teki taas mieli sänkyyn. hyväksyin sen ilman mutinoita koska on sen verta kipeä olo. nyt jaksan taas ehkä ...tunnin?

Jaana Pelkonen menee töihin kokoomukselle. vai että sen leirin naisia se olikin...

Kari Peitsamo kirjoittaa muistelmat - yksimielinen "hyvä hyvä"

katselen cuteoverloadin pupukuvia ja fiilikset ei oo sillee hassummat. ei mitenkään ratkiriemukkaat mutta ei ihan huonotkaan. neutraalit. pitäs varata joku raflapöytä meille ystävänpäiväks. mä kaipaan jotain romanttista ja söpöä ja vaihtelua, ystävänpäivä on vaan hyvä tekosyy. tarviin kans harrastuksia... mutta se tuntuu jotenki vaikeemmalta. ylläri. muuten mulla varmaan olis niitä jo.

Marian piti tulla tänää, mutta jouduin peruu kun oon täs kondiksessa. tai sanoin et saa tulla mut oon sit pyjamassa ja muutenki blah.

no nii takas nukkuu ja yskii. myönnän että odotan kun mies tulee töistä ja pitää musta huolta. se on niin huippu siinä. en ole ihan tottunut sellaiseen. luulen että meillä joku kemia toimii siksi, että mies on niin huolehtiva, ja pidän siitä, mutta se on vapaaehtoista. selviän ilmankin. eli minua ei tarvitse pelastaa. sanoin sen sille jo kun ekoja kertoja tavattiin.

No comments: