pienet säädöt

turkkilaisille on tärkeä ottaa kengät pois jalasta ennen sisään menoa, eli rappukäytävässä. modernimmat tai nuoret ihmiset ehkä vasta eteisessä (mistä ne on sen keksiny - ei ainakaan amerikkalaisista elokuvista?). eilen tiskikoneen kantajakin haparoi lenkkareitaan pois kynnyksen edustalla ja kelasin että aika hazardia - mutta ei mulla ollu tietenkään sanoja sanoa että unoha nyt ne kengät ennenku tiputat sen koneen ja venäytät selkäs. ehkä sillä kuitenkin on kokemusta tuosta, kodinkonekauppias kun oli. jaksan aina ihmetellä kuinka pesukoneet ja jääkaapit kulkee vanhojenkin miesten selässä. niillä on paksu kangaskaistale joka heitetään esineen ympäri ja hiii-op vaan... sit rappuja ylös... vaikka muutama kerros.

tarkan osoitteen antaminen on täällä varmaan kirjattu lakiin rikolliseksi, niin harvoin sitä saa. olen miettinyt että turkkilaiset ehkä jollain tapaa nauttii siitä säätämisestä ja häsläämisestä kun etsitään jotain kissojen ja koirien kaa ja soitellaa että missä kohtaa sä nyt oot?? näätsä sen ja sen kaupan? no mitä sä näät? no tiedätsä sen pankin, ni meet sinne ja kävelet siitä ja sit siinä vastapäätä.... tiiän että google maps on vähän uusi juttu mutta pilaako se jotenkin etsimisen ilon sitten jos sitä käyttäs etukäteen? kadunnumeroa oikeen pihdataan.

vein eilen töihin pullossa sitä meidän valmistaaa siideriä, kyllä siitä pidettiin :)