hitaasti tämäkin etenee

tänään ihme ja kumma kuriiri toi uuden pankkikortin työpaikalle. mukana oli kirje jossa ohjattiin soittamaan asiakaspalveluun tai kääntymään lähimmän konttorin puoleen pin-koodin asettamiseksi. no asiakaspalveluunhan ei kannata soittaa, "englanninkielinen" palvelu antaa virhekoodia tai ei muuten vaan toimi...ja jos siellä joku vastaa niin siitä ei seuraa mitään hyvää. koska samalla kadulla on konttori niin lähdin kaikkien papereiden kanssa sinne ja otin turkkilaisen työkaverini Serkanin mukaan. se oli fiksua koska homma meni jotakuinkin kuten uumoilin paitsi hieman vähemmällä työllä. ensimmäinen kommentti pankissa nimittäin oli tietysti että eeeeei meillä mitään pin-koodeja voi asettaa. siinä vaiheessa kirjelmä esiin josta virkailija sai itse lukea asian laidan. sitten hän viileästi ohjasi ottamaan toisenlaisen jonotusnumeron. hetki jonotettiin ja sitten joku käskikin mennä yläkertaan. siellä täti lähetti mun puhelimeen pin-koodin, joka piti mennä sitten automaatille vaihtamaan haluamakseni. täällähän saa itse valita koodinsa tai tunnuslukunsa.

mutta on se vittu kumma että ne joka paikassa saa aina kuulla samaa juttua, "ehei, ei onnistu" - sitten pitää lyödä jotain todisteita tai turkkilaista uhkailua pöytään niin alkaa yleensä tapahtua. jos mä olisin kyseisten "asiakaspalvelijoiden" esimies niin tulis potkut vähän nopeeta. jos ei tiedä niin kysytään ja jos ei osata niin mennään töihin muualle. olen jostain syystä erityisen vihamielinen valehtelun suhteen. hidastelu ja säätö joskus jo naurattaa.

mutta mitä opin niin älä hukkaa pankkikorttia. siitä tulee mieleen myös että pidä aina passikuvia mukana koska niitä tarvii joka käänteessä, usein vähintään 3. ehkä 5 tai 6 jopa. se, mihin valokuva-albumiin ne oikeen menee niin on mysteeri. tänään viimeksi annoin 3 valokuvaa sairasvakuutushakemuksen liitteksi ja eilen 2 kuvaa siihen lääkärintodistukseen joka meni autokouluun. ehkä tähän liittyen kun passikuvia otattaa niin suomalaisen 4:n sijasta täällä saa 10, 20 tai enempi.

mutta lämpöä riittää vielä mikä on kiva, 28C yleensä päivisin mutta iltaisin alkaa viiletä, 21C ja noin. kotona ei tarvii enään ilmastointilaitetta ollenkaan.


oikeestaan mua vähän harmittaa yli viikon yksinolo kun lääkäri menee Ankaraan. sitten toivottavasti vähän helpottaa ja herraa vois nähdä himassakin kun ei ole enää opiskeluja. se jatkaa kuitenkin yövuoroja kunnes kokeen tulos selviää ja tiedetään mihin suuntaan elämä sitten vie. kaikkia mahdollisuuksia on. tajusin että ei olla ikinä oltu yli viikkoa erossa. aika ...outoa. muutenkin niin salamasuhde että tässä on muutakin outoa. välillä aina herään ihmettelemään että kuinka tähän tilanteeseen on päädytty... :)



mua naurattaa välillä turkinnokset englannin(tai ranskan-)kielisistä sanoista. manager on "menaashjer" ja psychiatry on "psikiatri", passage on "pasajhh" jne...    mutta niinhän suomessakin, äänteet on vaan eri, manageri, psykiatri...