December 03, 2011

väijytyksiä

olen turkissa ollessa huomannut että ympäröivät näkemykset miesten ja naisten eroista ja erilaisuudesta tai jostain vaikuttaa itseenkin. olen nyt *tietoinen* siitä jos vaikka tapaan jonkun uuden MIESpuolisen ihmisen kahdenkesken. tuntuu edes typerältä kirjoittaa asiasta. se on joku tietoisuus että tilanteessa voisi potentiaalisesti olla jotain epäsopivaa. ehkä tää iskee jossain vaiheessa suomalaisillekin keski-ikää lähestyville naisille, who knows, kun konservatismi nostaa päätään tai jotain. mutta luulen että tässä on kyse turkkilaisesta ympäröivästä kulttuurista. toki nuoret/koulutetut/modernit naiset ja miehet hengaa keskenään, vaikka olisi tahoillaan parisuhteessa, mutta ei sitä kaikki tee, ja jotain epäilyttävää siihen liittyy, huomaan sen 'ilmastossa'.

olen jotenkin ärsyyntynyt kun huomaan asioita, itsessä siis. en tietenkään muuta toimintaani tuon suhteen, kunhan ihmettelen.

nettikäytös sen sijaan on muuttunut. tänne muutettua olen saanu niin perkeleesti yhteydenottoja - joku 3 per viikko - turkkilaisilta miehiltä, että se on ikäväkseni vaikuttanut siihen mitä oletan tai epäilen kun minua kontaktoidaan. kun facebookissa ja kaikissa muissa mahdollisissa yhteisöissä ja tiedoissa on ulkomainen naisen nimi ja sijaintina istanbul ni jumalauta et yhtäkiä on kiinnostuneita ihm...miehiä. aina sitä samaa, hei, mikä meininki, asutko siis istanbulissa? miksi? kauanko olet asunu? mitä teet? miksi muutit? voitasko olla kavereita? voitasko tapaa? ja joskus vähän mutkia oikaisten suoraan asiaan. minäkin olen alkanut oikaisemaan ja sen sijaan että kuuntelisin yhtään enempää ni kerron että mulla on aviomies ja mene pois. se vaan toimii. mut siis, sit tää vaikuttaa siihen et jos joku onkin yhteydessä jostain ehkä mahdollisesti validista asiasta, niin silti olen epäilevällä kannalla. ja jos joku ranskalainen mies kirjoittaa? no, ehkä se haluu vaan expat-kavereita? tai ehkä ei... olen paranoidi ja se on ikävää.

kelattii et pidetää jouluaattona joku illasjuttu, kun se on lauantai. siis joku pieni, 8-10 ihmistä. jotain ruokaa vaan ja glögiä ja sillee.

istuin eilen illalla kotona mut tänää ajattelin mennä vähän ulos. en edes halunnu mennä eilen ulos mutta silti kieriskelin hiukan itsesäälissä etei kukaan edes kysyny.

iltäpäivällä makasin sohvalla ja kuuntelin The Nationalia. se on vaan ihan parasta. tuo aina hyvän mielen.

2 comments:

Heli said...

Mulla oli myos sama ongelma ekoina vuosina kun Turkissa seikkailin: sain hirveasti yhteydenottoja turkkilaisilta miehilta. Nykyaan ei tuu yhtaan, taidan olla jo liian vanha ja ruma turkkilaisille :D

jenni said...

tai sit sun profiilissa lukee et naimissa, tai kuva susta lasten kaa tms? olen huomannu et siviilisäädyn julkaiseminen auttaa asiaa :)