lopetetaan kun ollaan vielä voitolla
suomiuutista poimittua:
"Lama vei vauvahaaveet – yhä harvempi suomalainen haaveilee isosta perheestä". en lukenut itse juttua, mutta jos syntyvyyden lasku oikeasti johtuu "lamasta" tms niin on kyllä "herttaista" kermaperseilyä. vaikka ihmisten tunteet on ihan relevantteja eikä tietenkään voi olettaa että ne olisi suhteessa todellisuuteen (eihän munkaan ole). mutta kun suomi on ehkä vanhempien kannalta se maailman halvin maa hankkia lapsia... tai oh no, ehkä vaan 3. sijalla, tosi huonosti, jonkun tanskan tai norjan jälkeen!! noloo! mut kun maailmassa on ne jotain 170 maata.... tarviiko suomalaisen miettiä miten säästäisi satojatuhansia eroja lapsen elinaikana kaikkiin kouluihin tai koulutuksiin? ei tarvii. äitiyspakkauksenkin saat ilmaisesta neuvolasta. ja sitten valtio antaa joka kuukausi rahaa, jokaisesta lapsesta. jos loppuu silti rahat niin muitakin tukia on. jopa asunnon voi saada. mä oon alkanut kuulostaa vihaamiltani konservatiiveiltani. vaikkei ole mikään uutinen että mulla on jotain tiukkoja mielipiteitä, olen silti mielestäni aik liberaali ja vaikak mitä, ja jopa vasemmalle kallellaan. olispa joku keino oikeasti arvioida omia arvoja syvemmin, että kuinka paljon ne sitten vastaakaan kuvitelmia itsestä :D
"Löytöeläinkodista loppuivat eläimet". eikä edes siksi että ne olis kaikki viety lopetettavaksi (odotin jotain vastavaa downeria)! ihku uutinen.
no ehkä onkin hyvä lopettaa positiivisiin uutisiin. voisin mennä oikeestaan värjää hiukset sen sijaa et ihmettelen niitä sen enempää.
välillä viime aikoina on tullut mietittyä pupun hankkimsta. siis ei nyt. vaan että josko kuitenkin jonain päivänä, ehkä, joskus sitten. olen ollut nimittäin aika varma että lemmikkikin on liikaa vastuuta ja huolta mulle. ja toki on riski että kehitän hyvän allergian pupuihinkin (jos ei sitä vielä kai ole). mutta sterilisaatio sai selvästi siis mun "väärinkohdistuneet" äidilliset tunteet esiin. kyllä, olen hormonien uhri. olen jopa miettinyt eri pupurotuja. mihinkänhän tän kanssa vielä päätyy...
"Lama vei vauvahaaveet – yhä harvempi suomalainen haaveilee isosta perheestä". en lukenut itse juttua, mutta jos syntyvyyden lasku oikeasti johtuu "lamasta" tms niin on kyllä "herttaista" kermaperseilyä. vaikka ihmisten tunteet on ihan relevantteja eikä tietenkään voi olettaa että ne olisi suhteessa todellisuuteen (eihän munkaan ole). mutta kun suomi on ehkä vanhempien kannalta se maailman halvin maa hankkia lapsia... tai oh no, ehkä vaan 3. sijalla, tosi huonosti, jonkun tanskan tai norjan jälkeen!! noloo! mut kun maailmassa on ne jotain 170 maata.... tarviiko suomalaisen miettiä miten säästäisi satojatuhansia eroja lapsen elinaikana kaikkiin kouluihin tai koulutuksiin? ei tarvii. äitiyspakkauksenkin saat ilmaisesta neuvolasta. ja sitten valtio antaa joka kuukausi rahaa, jokaisesta lapsesta. jos loppuu silti rahat niin muitakin tukia on. jopa asunnon voi saada. mä oon alkanut kuulostaa vihaamiltani konservatiiveiltani. vaikkei ole mikään uutinen että mulla on jotain tiukkoja mielipiteitä, olen silti mielestäni aik liberaali ja vaikak mitä, ja jopa vasemmalle kallellaan. olispa joku keino oikeasti arvioida omia arvoja syvemmin, että kuinka paljon ne sitten vastaakaan kuvitelmia itsestä :D
"Löytöeläinkodista loppuivat eläimet". eikä edes siksi että ne olis kaikki viety lopetettavaksi (odotin jotain vastavaa downeria)! ihku uutinen.
no ehkä onkin hyvä lopettaa positiivisiin uutisiin. voisin mennä oikeestaan värjää hiukset sen sijaa et ihmettelen niitä sen enempää.
välillä viime aikoina on tullut mietittyä pupun hankkimsta. siis ei nyt. vaan että josko kuitenkin jonain päivänä, ehkä, joskus sitten. olen ollut nimittäin aika varma että lemmikkikin on liikaa vastuuta ja huolta mulle. ja toki on riski että kehitän hyvän allergian pupuihinkin (jos ei sitä vielä kai ole). mutta sterilisaatio sai selvästi siis mun "väärinkohdistuneet" äidilliset tunteet esiin. kyllä, olen hormonien uhri. olen jopa miettinyt eri pupurotuja. mihinkänhän tän kanssa vielä päätyy...
Posts
No comments:
Post a Comment