tutun kuuloista

Yle Areenassa oli hyvä ohjelmasarja Omavaraiset. Ihana nähdä maaseutua ja sellasta suomalaisuutta.. vaikken sitä silleen kaipaakaan eikä tuo elämäntapa vetoa. mutta sarjan tempo on mukava ja jotenkin tuota seuraa mielellään ja kun siinä on paljon tuttuja juttuja maaseudulta ja jostain langan tekemisestä. vaikka 80-luvun nousukaudella lapsuutta vietinki meillä oli maalla jonkun peruja sellainen kehruupyörä tai mikä lie ja tomaatteja kasvatettiin pihassa jne. en ikinä halunnut osallistunua niihin hommiin silloinkaan. joskus mietin täällä lontoossa että piha olis kiva mutta sitten ajattelen kans mikä duuni siihen liittyy, se helposti alkaa näyttää ihan hirveältä. eikä meistä kumpikaan ole sellaista puutarhuri-tyyppiä, paitsi lääkäri ehkä vähän. mutta jos olis puutarha niin pitäs luultavasti maksaa pari kertaa vuodessa et joku tulis ja siistis sitä. mikä olis sit taas jotenkin suomalaiselle aika...  eh. ja puutarhaan liittyy tietty hämähäkit ja se piha tarkoittais muutenki et asus maantasalla ja niissä taloissa on sit helposti usein muitakin ongelmia. kerrostaloissa tietysti omansa, ei sillä.

loistodokkari (tosin myös aika masentava)
Yle Areena: Ulkolinja Aasian poikamiespommi

annoin vihdoin äänikirjoille mahdollisuuden. pushina toimi lahjakortti BookBeatiin jonka sain eilen työpaikan pikkujuhannuksen kilpailullisesta pelistä (meidän tiimi sai kunniamaininnan). musta oli hauska että firtman pikkujuhannukseen oli ylipäätään löydetty joku tuollainen "tiiminrakennusaktiviteetti" vaikka eletään korona-aikaa ja kaikki on kotona. peli-aktiviteetin takana oli Seikkailu Oy/Catalyst Suomi. olen ollut allerginen äänikirjoille ihan ajatuksen tasolla, mutta päätin vihdoin että kokeilen sitä taustalla - niin se varmaan on tarkoitettukin, musta on vaan usein tuntunut ehkä että mulla ei ole sopivia aktiviteetteja joiden taustalle se sopisi. ei ole pitkää työmatkaa, ei tuntien leipomis- tai neulomissessioita... nyt viimeistelin palapeliä kun aloin kuuntelemaan Emmi-Liia Sjöholmin Paperilla Toinen. se oli kiinnostanut mua jo vähän aikaa mutta kun viimeksi katsoin niin sellaisen paperikirjan saaminen tänne maksaisi jotain 30 euroa tai enemmän, itse kirja taisi olla 25 euroa. ostan yleensä kirjoja käytettynä niin toi tuntuisi hurjalta investoinnilta eikä oo mun juttu. olin kans kuullu jostain podcastista (taisi olla Omaa luokkaa) ettei kirja ole erikoinen. odotukset siis oli laskeneet ja ehkä just sen takia olikin sopiva kokeilla sitä äänikirjana.

kirjassa on kyllä paljon hyvää, paljon tunnistettavaa etenkin mitä tulee nuoruuteen ja kuinka jotkut tilanteet on vaikeita. aika paljon varmaan universaaleja (ainakin länsimaisen naisen) kokemuksia. jutut lapsesta ei tietty kiinnosta yhtä lailla mutta ne on varmaan monille äideille yhtälailla tosi tunnistettavia. kirja kyllä menee tylsemmäksi loppua kohti. Hesarin arvostelu on oikeestaan aika nappiin, vaikka mua tyylilaji ei kuunneltuna ainakaan hämmentänyt, oli ihan sopiva. tosi kevyttä toki mutta toi samaistuttavuus on merkityksellistä ja raikasta. tulee mieleenet Henriikka Rönkkösen kirjoja vois kans kokeilla, vai olinkohan lukenutkin jotain jo? se oli ehkä vaan se blogi.