niskalenkki irtosi
mitäs täs tänään. päivällä oli semmonen "voin ottaa itseäni niskasta kiinni" fiilis. ja illalla se katosi aika nopeeta. en tiedä miksi ja missä vaiheessa, tässä koneella istuessa kai jotenkin...ei siihen aina syytä tarvii.
otin unet ja heräsin kun mies tuli käymään, sänkyyn viereeni kysymään mikä hätänä. olin aiemmin sanonut että olis kiva jutskaa (mitäs muuta sitä vois jos on paha mieli). selvitin maailmantuskaani, kun ei vaik toi ihmisten ja eläinten suhde ja ihmisen tarkoitus taas olekaan tänään selvä asia. eikä ollut eilenkään mutta 'selviäkin' päiviä on. että hyvinvointiyhteiskunnan tauteja vaan joo joo :) asun hyvinvointiyhteiskunnassa joten joskus sellainen voi iskeä. mutta ehkä me tällä meiningillä päästään ainakin siitä hyvinvointi-etuliitteestä eroon ja sit taudit on taas muut...onko ne sit parempia? no kysytään tost läheiseltä ala-asteelta, hei Pasi 7v, miltä tuntuu kasvaa tässä maailmassa? ai että mun pitäs haistaa vittu? kun sulla on pleikka-peli kesken? ai tarkkiksella saa pelata pleikkaa vaikka on ADHD? ok ok... anteeksi häiritsin... älä kuitenkaan lyö! niin, uskon että sun isäs tekee niin mutta usko kun sanon että se ei oo ... (ehkä paras jättää tähän) mulla taas ajatus harhailee, ihan perinteiseen tapaan.
aamulla laitoin "kivat" vaatteet ja meikkiä reippaahkosti kun lähdin ulos... molemmat on jääneet ihan unohduksiin kun istun työläppärin ääressä kotona ja raahaudun vaan satunnaisesti kauppaan. tuli aika hyvä fiilis. se, oliko kyse meikistä vai jonkun appelsiini-latten vääntämisestä ei ole olennaista, vaan se fiilis että teki jotain itselle, jotain mistä pitää. ilmaisin ristiriitaista fiilistäni käyttämällä sekä perus-punaista että pinkkiä yhdessä.
käyn nykyään satunnaisesti ja jatkossa toivottavasti useammin kaisaniemessä Artun firman toimistolla tekemässä omia töitäni. saa paremmin aikaiseksi kuin kotona ollessa. täällä on kaikkia muitakin houkutuksia, ja kyllä se ulos lähteminen aika ajoin on ehkä hyväksi... ajatukseni on mennä sinne vaikka kerran viikossa puoleksi päiväksi tms. siellä ne it-tyypit tekee koodia omilla työpisteillään, mutta sopu sijaa antaa ja teen omia juttujani jollain sivupöydällä. tulee vaan työfiilis kun on 'jossain' :)
toi Salme Vuorisen Eloni Kirja kiinnostaa... katsotaan jos saan käsiini ja luettuakin joskus. nyt luen tollasta kun Plastic Surgery Junkies tms... en jaksa tarkistaa. olen vasta lukenut siitä yleistä psykologiaa ja median ja feministien heijastelua kosmeettiseen kirurgiaan, ja sen valitsevan ihmisen psyykestä ja suhtautumisesta, mitä nyt tutkimuksia on tehty...en osaa selittää asiaa niin hyvin kuin se on. mutta varsin hyviä näkökohtia ja insightia... omat näkemykseni feministien yhdenlaisesta ja suuren yleisön toisenlaisesta kritiikistä ja enennkaikkea ajatuksista plastiikkakirurgiaa kohtaan saavat vahvistusta. ihmisillä on vähän tylsän kieroutunut kuva noista, syötetty kuva tietenkin.
syötetäänhän meille kaikki muukin. ärsyttää se aivopesu... "joutuuko Kanerva eroamaan?" saattaa lehti kirjoittaa jo ennenkuin se olisi edes kellään käynyt päässä että sellainen olisi tarpeen. en nyt puutu siihen oliko ero tarpeen vai ei, sen tietää oikeesti asianosaiset paremmin ku joku Ilta-Sanomat tai kaikkitietävät idiootit marketin kassajonossa. mutta syötetään se ajatus päähän...niin, ehkä ero OLISI vaihtoehto? ehkä se olisi HYVÄ vaihtoehto? kysymys lehden kannessa tekee siitä validin ehdotuksen vaikka se olisi toimittajan kännipäistä provosointia. ihan noin alkeellisella tasolla lehdistö ei ehkä toimi mutta mutkia oikaistakseni. tarkoitin että kaikkien tiedotusvälineiden myyntilukujen motivoimaa kännipäistä provosointia. että pitäskö erota tai erottaa? niin, no..no...JOO! tehdään vielä parisataa vastaavaa otsikkoa lisää ja jotain asiaan ihan liittymättömiä otsikoita joissa vaan mainitaan Kanerva (vaikka ainoa kommentti joka saatiin keskellä yötä vänkäämällä: "menen nyt lepäämään") niin kaikki kiljuu jo suoraa kurkkua, vaikka maailmassa ehkä olisi tärkeämpiäkin asioita joiden puolesta voisi kiljua. toimistotyöntekijä Maarit, 45v, kahden lapsen äiti, voi kommentoida että "on se tympeetä noin sanoa kun tämmösen sotkun on saanu aikaan että 'menen lepäämään'... höh, todella tyhmää" ihmisillä ei pysy suhteellisuudentaju ollenkaan tassuissa. jos Vanhanen on hädissään möläyttänyt että tapasi jonkun naisen ikeassa, eikä netissä, niin se on TÖRKEÄ VALEHTELIJA eikä siihen enää voi luottaa? miten lehdet edes vaivautuu kirjoittamaan tollasesta? "luotatko enää Vanhaseen politiikkona?" taas syötetään ajatus että ehkä ei voi luottaa. vaikka toki joku idiootti sen on keksinytkin jo. onhan se pääministeriltä niin helvetin väärin kansaa kohtaan jos ei halua myöntää etsineensä seuraa netistä. kyllä kansan kuuluu tietää! kansalla on oikeus! tässä on kansantaloudesta ja bruttokansantuotteesta kyse, perkele! ministeri ei saa olla noin inhimillinen, koska toi on ihan...ihan... vaarallista! ulkomaansuhteille ja kaikille. jos se tosta valehtelee niin se valehtelee varmaan ydinaseistakin?!
ehkä mä menen nyt lepäämään. meinasin sanoa että hoitamaan puutarhaani mutta ei sentään, alkaa olee jo aika wanha.
1 comment:
Joo toi on aika kinkkinen juttu toi kotoa tyoskentely. Paljon plussia mutta kylla siina eristaytyy jos ei vakisin raahaa itteaan ulos ja tosiaan huomaa ettei tuu oikein panostettua siihen ulkonakoon. On ihan kivaa ollu taas pukeutua toihin, mut on taa joka paiva toimistossa olo aika tappavaa silti. Pitas olla sellanen joku balanssi tassa...
Post a Comment