sunnuntain voitto

mitäs sitä muuta tekis kun seurais taas netistä vaalivalvojaisia. vihreiden loppukiri äänestyspäivänä on aina mieltä lämmittävää. näyttäisi siltä että tuttuni Hannu O pääsis myös sisään, keikkuu nyt siinä rajoilla tosin...  eiköhän se :)

aina kun lukee ihmisten irtiotoista kun ne lähtee kiertää maailmaa pariks kuukaudeks tai pidemmäksikin aikaa niin tulee kauhea syyhy. mutta enhän mä perinteisesti ole niin pitkiä reissuja harrastanut (tarviiko niitä 'harrastaa' - eiköhän yks riitä eliniälle yleensä?).  olen just säästänyt sen verran et pääsen johonki viikoks ja sit takas himaa ja töihin. mua rupes tää karkkipäivä-blogi kiinnostaa oikeestaan enempi siinä vaiheessa kun se ilmoitti lähtevänsä maailmalle. olin itseasiassa varmaan seurannut sitä pari viikkoa ja just poistamassa sitä RSS-feedistä kun ei sit kuitenkaan kosmetiikkaraportointi niin paljon napannu.

jos huomenna osais olla stressaamatta tiistain työpäivästä niin se oliskin mulle henkilökohtainen voitto.

kokkasin tonnikala-kananmunapastaa tänään aika tujulla kastikkeella. huomenna lääkäri on töissä mutta itsekseni ja itselleni voisin kokeilla jotain kookosmaito-ananaspastaa? vihaan kyllä ruoanlaittoa aika intohimoisesti välillä. etenkin sillon kun innostun jonkun reseptin kaivamaan ja siinä luetellaan ainesosia joita en edes tunnista. tää avokadopasta on hyvä esimerkki. pecorino? limetti? pläää. eikä noita varmaan meidän ruokakaupassa edes ole. asiantuntijahan osais vaihtaa tilalle jotain vastaavaa mutta mulle se on vaan masentavaa. onks limettiä lähinnä sitruuna? onks sillä edes väliä? ja mistä tunnistaa chilin, paitsi et sen nimi (jos sellanen jossain olis) ni olis chili? tän takia mä teen vuodesta toiseen melkeen samoja ruokia...   sellai verkkoruokakauppa joka handlais reseptit automaagisesti olis kiva. sellanen varmaan tulee suomeen joskus 2015. turkkiin 2025. tälle populaatiolle se olis paljon helpompi (kannattavampi) järjestää mut en usko et saavat aikaseks. helpompi tilata kebabit kotiinkuljetuksella.