aika hesarikeskeistä taas

kuuntelin äänikirjana Samuli Putron Elämäni miehet. siinä oli sellaista herkkyyttä ja reflektiota joka oli tosi mielekästä ja mielenkiintoista. kirjaa etsiessä törmäsin toiseen samaannimiseen, käännös ruotsalaisen kirjailijan (Sofia Rönnow Pessah) teoksesta, ja aloin sitten kuuntelemaan sitä. siinä on jotain ihan samaistuttavaa ja silleen mielenkiintoinen vaikka aika kevyt.

kun HS ilmoitti että lopettaa klikkiotsikoinin, innostuin. edes joku asia joskus menee oikeaan suuntaan! olen käyttänyt ystäväni HS tunnareita vuosikausia (ja kiitos siitä) mutta mietin että ehkä tästä hyvästä hesari on ansainnut uuden tilaajan, ja päätin kaivaa kuvetta. mutta kun nyt hesarista taas puhun niin siinä oli tänään mielestäni huono teksti joka vertaili suomen tuoppiloita ja brittien pubeja. tuli tunne että dedis painoi ja jostain oli kirjoitettava ja kun oli jossain perhekokoontumis sunday roastilla pubissa niin on ajatellut että tässähän on jutun juurta. mutta sitten siitä on pitänyt ekstrapoloida jotain isompaa ja vastakkainaseteltavaa mikä tuntuu väkinäiseltä. on totta että suomessa ei anniskelualueille lapsia oikeen  viedä eikä siellä perheen kesken syödä, mutta ei kyllä briteissäkään klo 16 jälkeen paitsi sellaiset joissa on ravintolatila erikseen. ja sinne todellakin mennään humaltumaan yleensä, ei ole mikään keskieurooppalainen juomakulttuuri täällä. toki joskus mennään vaan parille, niinkuin kyllä suomessakin. mutta jos on joku kilpailu että kummat kännää enemmän niin ei britit kyllä suomalaisille kalpene - kirjoittaja teeskentelee ettei ole nähnyt  brittipubia tai sieltä ulos kompuroivia klo 20 jälkeen…

”Rakastin puhumista, nauramista ja tanssimista, olin nokkela ja ystävällinen, ja aina oli miehiä, jotka luulivat että se, että minä loistin, oli meidän välistämme kemiaa.” 

Ihmeköynnös, Maija Kauhanen. on muuten yksi suosikkikirjoistani.