paellaa - not

joo se oli se kanarian reissu semmonen että...semmonen juu.

muutamana iltana istuttiin miehen kaksoisveljen (ja sen vaimon) kaa, muuten aika pitkälle kahdestaan. olishan siinä kylässä ollut suomikaraokea, joululauluja ja Tauskikin esiintymässä... paikan nimi oli Ulvova Mylläri. maalaisromantiikkaa lähellä päiväntasaajaa. miehen vanhempi veli pysytteli kauempana minusta ehkä välttääkseen tutustumisen ja onnistuikin siinä. miksi? en tiedä, olisin mielläni tutustunut häneen.

loppuviikosta, kuten alunperin arvelinkin, alkoi fasadi rakoilla...kun en vaan jaksa ihmisiä niin paljoo ja pitkää. ketään. mutta suhteessa siihen, kuinka huonosti olisi voinut mennä, kaikki meni ihan ok. pikkasen alko kirosanaa vaan tippua ja jotain ehkä sarkastista kun väsytti. lapset oli kivoja (otin paljon kuvia!) mutta kyllä päivän jälkeen olin tyytyväinen kun ne menivät seinän taa itkemään/nukkumaan/syömään. konkreettista, joskaan ei yhtään yllättävää, muistutusta siitä miksi minä EN ole äiti. ei se lapsillekaan olisi hyväksi, äiti tappaisi itsensä viikossa vaikka mies vaihtaisikin vaipat ja muuta. jotenkin tuntuu että meillä tuli sinkkubilettäjien maine kun nukuttiin aina puoleenpäivään ja sitten vielä päikkäriä ja kohta pullo taas kourassa. kun lapsiperheet ja vanhemmat lähtivät aamulla aquaparkiin tai minigolf-radalle reippailemaan. mutta me ollaan tässä elämänvaiheessa ja meiningeissä, etenkin minä vielä 'teinistytän' miestä, ja en tiedä miksi pitäs olla vanhempi tai aikuisempi... ihmiset on erilaisia. minä olen kuulkaas tämmönen. ja teen mitä haluan. kauheat teiniangstit sain siis nostettua pintaan näin jälkikäteen. no nii mutta kuiteskii... oli mukavaa tutustuu niihi miehen vanhempiin, ne on aika maanläheisiä ja sillee mukavia normityyppejä. tai ehkä parempia, en kai tulisi ihan normityyppien kanssa toimeen?

en ole ikinä tajunnut tota massaturistikohteen juttua...tai tajuan että etenkin vanhemmat ihmiset haluavat paketin ja kun ei niillä ole kielitaitoa niin ne tarvii jonkun auttamaan ja ehkä jotkut kielitaitoiset ei vaan jaksa ajatella ja siksi on kiva kun talutetaan kädestä. kuulostan vittumaiselta, vaikka osa minusta ymmärtää ton jutun mutta kun osa ei. onhan se toisaalta kivaa että on kaikenlaista tarjolla. se on vaan niin kipeetä että jossain etelässä, keskellä merta on saari, jossa on vaan satoja valkoisia hotelleja vieri vieressä, ja kylässä asuu parituhatta paikallista jotka elää siitä että siellä on kokoajan parikyt tuhatta ulkomaalaista. jotka haluaa mielellään palvelua omalla äidinkielellään. mua hävettää kun olen kaupassa ja ne tulee siihen väkertää suomenkielisiä sanoja jotta ostaisin jotain. on se tosi ärsyttävääkin. miksen mä puhukin niille ruotsia? sillon teneriffalla taisin kerran tehdäkin niin. vaikka mitä väliä sillä sit on? en tällä reissulla hirveesti syönyt paikallista sapuskaa kun meillä kuului hotelli-illalliset siihen juttuun (eli majoitukseen jonka saime lahjaksi, ollaan nyt selkeitä). hotellin buffet oli loistava ja vedin ähkyt melkis joka ilta (ärsyttävää silleen että vaikka olisin hoitanut kuinka hyvät pörinät itselleni sitä ennen niin siinä kyllä pää selvisi syödessä...:( ). mutta ei se safka kovin paikallista musta ollut. no, paikassa paikan tavalla ja tää oli nyt tällänen turistikohde-paikka. pitää ajatella sitä positiivisesti. oli ainakin taatusti hyvää ruokaa ja ystävällinen henkilökunta ja kaikkea. en oikeen osannut altaan luona maata aurinkotuolissa. paitsi että joku 30 astetta hipova lämpötila oli sekin vähän liikaa niin ruotsalaiset ja britit siinä vieressä ja pennut kirkumassa altaassa... enkä mä vaan osaa helposti maata siinä paikallaa sit. tulee levoton olo eikä mulla ole motivaatiota tehdä sellaista...en kaipaa rusketusta, sekin kokeiltii siel teneriffalla että mitä se on. ja aasiassa sain sattumoisin hyvän annoksen palamista myös...*hmph* nyt laitettiin aurinkovoidetta molemmille ihan kiltisti. lämpimässä on kyl kiva maata jos se on sänky. mutta aurinkotuoli on vähän... plää. en tiedä miten siellä nukuttikin niin helvetisti. sänky oli tosiaan maailman ihanimmasta päästä mutta heräilin joka yö ja nukuin siis jotenki huonosti... unetkin oli ihan helvetin sekavia ja hurjia välillä. en keksi muuta kuin että jokapäiväinen dokaaminen pistää pään sekaisin? jotainhan se tekee nimittäin, terveellistä se ei oo. nukuin päikkäreitä kai joka päivä. toisaalta en juurikaan nauttinut kofeiinia.

hmm, kummisetäni soitti :)

äää nyt pitää kattoa leffa.