January 02, 2008

biological recycling

miksi dissaankin ideaa reinkarnaatiosta niin paljon? tänään kun taas makasin sängyssä väsyneenä (kuitenkin niin paljon nukkuneena etten saanut enää untakaan) niin mietinpä hetken. olen kai ennenkin todennut että minusta yhdessä elämässä on ihan riittävästi hommaa... vaikken olisikaan seuraavassa elämässä tietoinen edellisestä niin tän kaiken tekeminen uudestaan ja uudestaan tuntuu tosi rasittavalta idealta. en vihaa elämää, laisinkaan, mutta eikö elämästä tekisi hienoa juuri sen ainutkertaisuus? jos kierrättäminen koskisi vain inanimate objectseja...(muovi, lasi...). en minä haluaisi olla mitään kierrätyskamaa. vaikka se kai tekisi minusta merkitsevämmän, olla nyt vanha sielu joka on oppinut vähän sitä sun tätä, wow. toisi merkitystä elämälle, sitä mä luulenkin että reinkarnaatioon uskovat kaipaavat, jotain enemmän, ettei tää olis vaan tässä. miksi tämä tässä ei vittu riitä? no, se astrologia johon toissapäivänä viittasin oli jotain reinkarnaatio-juttua, oppimista ja läksyjä. oli muutama hyve johon piti pyrkiä, olisko sit silleen että opit yhden niistä jokaisessa elämässä tai pyrit niihin kaikkiin aina ja sit kun on prosentit vihreellä niin ei tarvitse enää syntyä uudestaan. vai syntyykö sitten uudestaan yli-ihmisenä? en perehtynyt. mietin vaan vaihtoehtoja. oppiminen ja jotkut pyrkimiset kuulostaa tosi ahdistavalta. taasko olen koulussa? kuka tuosta saisi jotain sairasta nautintoa, kelaan että jos noin olisi niin sitten tuolla olisi myös joku vanha ukkeli joka tykkää peleistä... voi kylläpä tolla Tommilla kestää oppi tuo moraalin hyve, heh heh... eikun sit kun on oppinut kaiken niin saa itsekin ruveta pelaajaks eikä vaan olla pelattava. sit on henkistynyt sielu joka autuudessaan leijuu tuolla ja on huolissaan maailmanrauhasta. jännä että kun sielut viisastuu ja oppii kaikkea niin maailma sen kun jatkaa mahalaskuaan. ei ole mennyt oppi perille kai, tämä laji tuhoaa muita minkä kerkeää ja siinä samassa itsensä (ympäristön tuhoaminen johtaa myös ongelmiin oman lajin selviytymisen kohdalla). mitähän se 5vee afrikkalainen joka kuolee nälkään niin oppii? hitto olen niin maallinen ja nuori oppimaton sielu etten voi ymmärtää sitä.

katselin netistä reinkarnaatioon liittyvää matskua äsken. kovin todiste puolestapuhujille tuntuu olevan case Shanti Devi, Intiasta. luin googlen cachesta tätä Shantin haastattelua. no en jaksanut koko juttua, paljon valoa ja rappusia ja mustia sellejä. siellä oli jossain 'Krisnaji', jonka oletan viittaavan hindujen Krishnaan. kas kun sattui että elämien välissä tapasi "oman" uskontonsa luotetun hahmon. tässä on vaihtoehtoja; hindujen uskonto on ainoa oikea ja totuus, kaikki muut ovat jonkinlaisia viritelmiä enemmän tai vähemmän kaukana totuudesta. jokainen tapaa kuollessaan ihan ketä vittu haluaa, jeesuksen tai norsujumalan, pick one, vaikka siksi että oikeasti on vaan yksi iso sielu tai voima joka on elektrodi-kasa ja me näemme siinä mitä haluamme, tai vastaavasti se esiintyy meille sellaisena kuin toivomme. sitten 1 vaihtoehto olis että Shanti on vaan vittu sekaisin, kusetusta ja siksi tuonpuolinenkin esittäytyy siinä tutussa muodossa mihin elämässä ja kulttuurissaan on tottunut. olisi muuten hauskaa jos Shanti olisi kertonut etttä joo kun mä kuolin niin sitten tapasin Jeesuksen, Pyhän Hengen ja Neitsyt Marian! huh huh... huindut on ihan full of shit, olenkin tässä elämässä nyt sitten kristitty. No kristinusko ei perinteisissä muodoissaan tue reinkarnaation käsitettä joten se tekisi tuosta ekstra hauskaa. tai jos juutalainen kuolisi ja tapaisi "taivaassa" jonkun monikätisen hindujumnalan joka tarjoaisi haudutettua possua illalliseksi. vai olisko se hauskempaa jos olis se olis lehmää? riippuu keltä kysyy. no, muitakin vaihtoehtoja varmaan on. Shanti muistaa myös että Krisnajilla oli papereita käsissä joista se luki sitä sun tätä. hyvä että tuolla henkimaailmassa ollaan mukana kehityksessä. paperiahan on ollut jo jonkun aikaa. tosin hindut uskovat multi-dimension tyyppiseen olemiseen eikä lineaariseen aikakäsitykseen, eli seuraava elämäni voi olla tapahtua aiemmin kuin tämä tässä. toi menee jo niin monimutkaiseksi että en jaksa lähteä siihen, mutta silloin Krisnajilla olisi voinut olla Palmi. tai joku Macin kirottu tuote jota ei ole meillä vielä olemassa. joku iShit. iHindi. nooo. missäs olin. siinä että ...että, kehityksessä mukana ja silleen. hyvä. mutta ehkä tuonpuoleinen on vaan niin vaikea sielunkaan kuolleena tajuta että asiat pitää raukkaparoille esittää ymmärrettävässä muodossa, kuten esitin vaihtoehtona aiemmin niin ehkä sitä sit vaan kokee mikä on itselle sopivaa ja siksi Shanti näki Krisnajilla paperia. jos itse yhtäkkiä tajuaisin eläneeni aiemmin niin kertoisin että tuonpuoleisessa oli naispuolinen jumalatar jolla oli Nokian kommari jolla se hallitsee kaikkea. en ole kai elämyt kovin montaa kertaa kun olen vielä näin kehittymätön. hindujen mukaan minua ehkä rangaistaan sillä että joudun palamaan eläimeksi. jos huonosti käy niin kärpäseksi tms. olenko niin paska että ansaitsen olla seuraavaksi "vain" hyönteinen?

se kun reinkarnaatio usein tyrmätään populaation kasvulla, ei ole siihen uskoville mikään ongelma koska vaihtoehtoja tosiaan on useita, ajan ja paikan 3D-olemus ja sielujen rajaton määrä ja sikäli ihmisten tai kasvien tai ketkä nyt kenenkin mielestä sieluja tarvii niin mahdollisuus lisääntyä. jos sielut ja tieto on vain yksi iso meri niin kyllähän sieltä niitä tippoja voi lisää irrottaa. ulkoistaa. tosta tulee mieleen se E. Leinon runo; Pisara olin, mereen tulin, tahdon taas pisaraksi tulla. pidän siitä kovin, vaikka en tässä asiayhteydessä...

miksi siis reinkarnaatio on niin huono juttu? yritän tässä parhaani tällä elämällä mikä mulla on, en todellakaan jaksa sitä uudestaan. miksi nähdä vaiva jos joutuu alottaa taas vauvana kuolaamisesta. sisäinen ymmärrys ja tieto maailmankaikkeuden viisaudesta ei kiinnosta. jos reinkarnaatio siis olisi olemassa, niin pyydän saada jäädä pois koulutusohjelmasta. jos sielua ei voi poistaa tietokannasta niin saanen syntyä ruohona tai kukkana jotta pyhä lehmä voisi syödä minut...

kun on tällänen skeptikko ja pessimisti niin mihinkä sitä uskoisi? uskon siihen että kaikki on päin helvettiä. hei, olenkin realisti.

No comments: