January 08, 2008

mahdollisuuksia

tosi hämääviä uutisia taas hesarissa 8.1

"Selvitys: Alle 3 000 euron palkalla ei kannata muuttaa Helsinkiin" kun klikkaa otsikkoa niin selviää että tämä koskee kaksilapsista perhettä. sanoisin että selvitys on: alle 3000 euron palkalla perheiden ei kannata muuttaa helsiinkiin. pakkohan otsikkoa oli klikata kun 3000 on aika paljon, kelasin että kuka vittu ja mitä vittua... mutta joo 4 ihmisen perhe... heh heh. mulla on tohon ratkaisu: älkää hankkiko lapsia. tai vaihtoehtoisesti, älkää muuttako helsinkiin. en jaksa ajatella nyt asuntopolitiikkaa tai muutakaan, sillehän nää mun aika suorat mielipiteet perustuu. mutta osassa on silti jotain perää. ei missään maassa pääkaupungissa asuminen ole halpaa. miksi? kilpailu, kapitalismi, yadi yadi yaa...

"Ministeri: Ranska haluaa entistä laajemman EU:n" vai niin. joo, otetaan koko balkan. ja laajennetaan vähän afrikkaan, onhan siellä entisiä eurooppalaisten siirtomaita kuitenkin, hehheh eikös ne melkein eurooppaa sillon ole? ja sit venäjä. ja tietysti loputkin entisen neuvostoliiton uhrit. kaikki mukaan joukkoon iloiseen. tää kaikki pistää miettii vaan että kuin kauan mun viel ois tarkotus elää... olin kelannu et 20-30 vuotta mutta sekin on aika pitkä aika kun maailma on tämmönen. ehkä se ei ole niin paha. ehkä jos olen ajattelematta niin selviän tämän läpi...

eilen kun makasin siinä pigmentointi-penkissä, hengittämättä, koko kroppa jännittyneenä kädet yhteen nyrkkiin puristuneina ja kirosanat ei riittäneet mielessä viemään sitä tuskaa pois niin mietin kyllä että vähän on tää naaman laittaminen nyt rajojen hakemista, tai sillä hetkellä se oli. ei se ajatuksellisesti ole, pigmentoinnit siis. olen kokeilunhaluinen. se on kyllä kosmetologille luonnollistakin, tai luonnollisempaa ehkä kuin jollekin toiselle. ja kaikkia rasvoja ja mitä vaan eteen tulee niin pitää koittaa...kun haluu tietää mitä ne tekee. nimim. kokeilin vuoden ajan kiinteyttävää silmänympärysvoidetta vain toiseen silmään. no, nuori iho niin mitä tuloksia siinä vois näkyä? mutta kunhan koklasin. ja ne minimaaliset hiusjuonteet mitä mulla 2-kybäsenä oli niin kyllä ne ehkä aivan hieman katosivat verrattuna toiseen silmään. mutta tuskin siitä apua on 3-kertaa niin vanhalle. sikäli jos ne voiteet saa kosteutta sinne ihon ekan kerroksen alle, jotta siellä pysyis joustavuus niin vanheneminen vois hidastua. lisää biologian kirjassa.

olen hukannut johonkin jääkaapissa olleen silmähauteen, sellainen nestemäinen silmälappu-juttu joka siellä pysyy jäähtyneenä. nyt joudun käyttä pakasteita. en ole sitä moneen vuoteen kaivannut kun ei ole toi turvotus vielä kovin tavallinen ongelma.

mietin tota www.mummollekaveri.fi juttua... olen miettinyt useinkin. just kun pääsin selvittämästä kuinka helvetin epäempaattinen olen... mutta on kai sitä muitakin hyödyllisiä asioita. mua kuitenkin kiinnostaa, olen humaani (empaattisuus ei nimittäin linkity siihen toisin kuin monet luulee, ja niiltä monilta puuttuu aivot, että olkaa vain tyytyväisiä empaattisuuteenne kun teiltä puuttuu jotain tärkeempää) ja tykkään auttaa pyytettömästi. siihen, kuinka mittaamattoman kiitollinen koen olevani sotaveteraaneille (molempi sukupuolisille) ei varmaan tarvii edes mennä... sodat on ikäviä juttuja, mutta kyllä mä näkisin että itsenäisyys on kohtuu arvokas asia, se ei ole ihan sama kuten monet asiat mun mielestä. ton tyyppinen vapaaehtoistoiminta, että pitää jollekin seuraa ja kuuntelee, sopis tosi hyvin miehelle kans, ehkä jopa paremmin kuin mulle. mutta sitä kiinnostaa nyt liikunnallisemmat asiat, mikä on sekin ihan hyvä. pääasia että on jotain mikä kiinnostaa.

R vanhasta duunista hommasi uuden duunin sekin. hyvä sille! duunien suhteen tuntuu kaikilla menevän nyt kivasti. mitä nyt joku vielä hakee uutta. Ella tuli skotlannista takas ja ne muutta Teemun kaa yhtee, söpöä :) ovat vuoden päivät ja vähän päälle olleet nyt kai. vanha työpaikka oli aika tehokas parittamaan ihmisiä. ainakin 2 paria on mennyt naimisiin, jotka ovat siis mun aikana tavanneet siellä. Heidi alottikin samaan aikaan kun minä mutta ei viihtynyt yhtä pitkään. menivät sen miehen kaa viime kesänä naimisiin. sit se yks nainen on viihtynyt useammankin kollegan kanssa, ei sentään samalta osastolta. meinasin sanoa että se olis liian kuumottavaa mutta hei mähän tiiän. miehellä oli toka edellinen nainen meidän osastolta. pari kertaa sai mies harkitakin että josko se yks kerta ois riittänyt...näihin duunisäätöihinliittyy aina näitä riskejä... mutta onneksi antoi mahdollisuuden. aika sotkuhan siitä tuli, exä sairaslomaltaan käsin napsahti kun kuuli ja keskittyi jonkun aikaa meihin omalla tavallaan. silti, vaihtoehtona se että en olis ton miehen kanssa? olen kohtuu tyytyväinen valintaani :P pitää seurata fiilistään. alunperinhän kelasin että suhde loppuu varmaan alkuunsa, mutta että iloitellaan nyt aikamme. mut jotenkin kun aika kului ja luottamus on päässyt kasvaa ja on tutustunut paremmin niin se on ollut vaan hyväksi. sanoin sillon että luottamus on major-problem mutta aika näyttää jos se asia korjaantuu. hitaasti se korjaantuukin. yritän ymmärtää asioita mitä aiemmin pidin käsittämättöminä. jos tajuaa toisen käytöksen ja motiivit ja kokonaisuuden niin ehkä sitä sit alkaa pitää vähemmän ennaltaarvaamattomana ja sitä kautta voi luottaa? no, olen ylipäätään huono luottamaan ihmisiin.

vielä uusista duuneista puheen ollen muutkin ystävät (tai pari) vaihtoi viime vuonna työtä. parempaanhan se tuppaa vaihtumaan. ja kun siitä suhde-duunimeiningistä puhuin niin saihan se miehen eksäkin uuden homman, tuli vuoden saikulta ja hetken joutui (sanon joutui koska oli ilmeisen ikävää olla meidän kaa samassa talossa) olee siellä mutta sitten löysi jotain kivempaa. loistavaa. viime vuosi oli uusien duunien vuosi. miten helvetissä jaksankin iloita kaikkien uusista duuneista. tähän voisi jotain keittöpsykologiaa sotkea tietty... niihin liittyy aina uusi mahdollisuus. duuni on tosi iso osa elämää ja ympäristöä. siinä saa uuden mahdollisuuden elämään melkeen...hmm.

No comments: