rauhoitetut pupuliinit ry

maanantai. vähän olo koheni kun sai kofeiinia. mutta aika maanantainen olo silti, huonossa mielessä. tietää että vaikka ois ideoita ja inspistä niin mitään ei kuitenkaan tapahdu. tää mun kofeiini-fiilistely kestää sen tunnin pari ja sit alan kaipaa päiväunia. sain sentään työnteon aloitettua. ihmettelin kun puhelimiin ei vastata mutta kyseiset henkilöt ovat kaikki parin päivän ulkomaan työmatkalla. ja minä en taaskaan tiennyt mitään, olen aika ulalla tapahtumista. ei mun sinänsä tarvikaan tietää, mutta on se vähän hassua.

pitää mennä kestopigmentointeja uusimaan nyt. silmärajaukset tuntuvat olevan jotenkin tosi hyvin jo nyt, väri on tasainen, joten ne ei vältsisti edes kaipaa uusimista (harvinaista), mutta kulmat tarvii toisen kierroksen. jos kestopigmentointeja mielii niin pitää vaan oikeesti mennä jollekin jolla on kokemusta ja hyvä maine, tässä ei kannata säästää niitä euroja kun tulokset näkyy sitten peilista ja huonolla säkällä muiden ihmisten naamoilta. Helsingissä parhaat tekijät ovat Maarit Leikoski ja Liisa Halme. vahva väite, perusteet ja lähteet löytyy. kuten arvata saattaa, molemmat tehneet näitä vuosikausia, Leikoski tuo maahan näitä juttuja kans muistaakseni. minun uusi lookkini on jälkimmäisen käsialaa. no ehkä sentään määräsin fontin, olen aika pikkumainen näissä jutuissa... olen aika fiiliksissä kyllä, enemmän kuin odotin, eilenkin olin ilman meikkiä ihmisten ilmoilla ja miehen vanhempien luona. ei se silti vaan siunaus oo, meikkaus on itseilmaisua ja taiteenlaji, en edes halua luopua siitä vaikka selvästi olen nyt revitellyt tällä natural-lookilla. musta on tylsää olla joka päivä samannäköinen, haluan tehdä juttuja... makuasioita nää. se on yksilöllistä enkä liitä meikkiä mitenkään väkisin naisiin, kaikkien ihmisten pitäs saada olla sen näkösiä ja olosia kun haluavat ilman että joku kattoo kieroon. mutta eli nyt MUN pitää ryhdistäytyä ja alkaa taas meikkailee koska se on hauskaa.

toi Facebook on ihan mahdoton... noi tuntemattomien friends requestit (pari on kirjoittanut olevansa kuvien faneja mutta onko se mulle joku syy antaa friend-status tuntemattomalle ihmiselle? onko mulla joku velvollisuus?) ja melkis 300 jotain helvatun muuta requestia, suurin osa ihan kauheeta paskaa. vampire invitation ja what your birthday says about you... tietyssä olotilassa jaksaa klikkailla noita juttuja ja pistää vielä vahingon kiertää mutta kyllä mua suurimman osan aikaa vituttaa. ei toi oo mitään yhteydenpitoa, ei edes pseudo-sellaista. on facebookissa sitäkin, yhteydenpitoa siis, vanhoja tuttuja ja kaikkea... se on hyvä. mitä noihin tyhmiin requesteihin tulee niin en dissaa ihmisiä joilta niitä tulee, tiiän et monet appsit vaatii et spämmäät kavereita jne. lähinnä vaan ärsyttää ne appsien tekijät ja facebook itsessään. ei oteta vastuuta siis eihän? oikeesti, tää aggressio ei ollu osoitettu friendseille kuiteskaa.

mites toi Kaisa Varis... voi voi. ei kai sitä sääliä voi? omia valintoja tässä tehdään ja kannetaan seuraukset. huvittavaa kun joku amoumahiihtoliitto on ihan paskana maineestaan tms...oikeesti, evvvk, musta se on ihan turha laji anyway, mutta jos leikitään että se olis mun lempilajeja niin en kai mä koko lafkaa dissaa jonkun tollasen töppäilijän takia? musta tuntuu että töppäilystä tossa on kyse silleen, että jotkut muutkin käyttää douppii, Kaisa vaan jää kii. kai se seuraukset osaa kantaa, hiihdelköö sitten iteksee, onhan Suomessa mettää ja tilaa...ja noita jäätyneitä järviä...err... jos kilpailuvietti on kovaa niin pupujen kanssa kilpaa vaan. tai Hirvien!

ja kuka helvetti kehtaa ampua pupuja? mä en ainakaan halua olla tekemisissä sellasten ihmisten kaa joista se on kiva harrastus. ja ne jotka tekee sitä ihan saadaakseen jotain pöytään, tyyliin jotku saamelaiset joilla ei oo siwaa lähellä ja oli huono sato (lol) niin niihin mä tuskin törmään muutenkaan, ei tarvitse vältellä aihetta. jos siwa on lähellä, ja muuten vaan tekis pupua mieli illalliseks, niin se on tuomittavaa. minä tuomitsen. puput ei ole mitään ihmisten ruokaa. rauhoitan täten kaikki puput.

no nii...jääkapissa ei oo mitää ruokaa ja kofeiinihumala tuli ja meni. jos ihan pienet nokkaunet....

luin viiem yönä Dawkinsin God Delusionia kunnes nukahdin. viihdyttäviä juttuja. no aina kai se on hauskaa kun joku on samaa mieltä ja ilmaisee sen hyvin, vai? jenniä on helppo miellyttää...