kaikilla väreillä ja kuvioilla, kiitos

Turkin yksi suosituimmista sarjoista, historiallinen saippua The Magnificent Century, on nyt youtubessa engl. teksteillä (wikilinkki). kyseinen sarja on myyty paitsi tietty arabimaihin (ne tykkää katsoa turkkisarjoja, heidän näkökulmastaan villiä ja vapaata) niin Viroon, Ruotsiin, Unkariin, Ranskaan jne...  katsoin itse vähän yhtä jaksoa ja ei se ehkä oo mulle mutta ihan mielenkiintoisen näköinen.

hesarin blogissa Mervi kirjoittaa siitä kuinka ihmistä ei ole luotu käyttämään sukkahousuja. no jos sen noin sanoo niin kirjaimellisesti ei ole joo... mutta sukkahousut on kyllä luotu ihmisille. se mitä en ymmärrä niin Mervi listaa 3 kokemusta:

• stay upit (ei pysyneet ylhäällä, ja tää on tunnettu tosiseikka, mutta stay upit EI ole sukkahousuja)

• neljä numeroa liian isot sukkikset

• sukkikset lasten kokoa

mulle tulee ihan fiilis että mervillä on ongelmia luetun ymmärtämisessä. mistä näitä vääränkokoisia sukkiksia ilmaantuu? jos hän ostaa muut vaatteet samaan tyyliin pakkausta tai kokomerkintöjä lukematta niin voi tulla kaikenlaisia ongelmia....    blogin pointti oli kai että merville sukkikset ei sovi, mutta sekin on aiheena sellainen "ei ollut muuta kirjoitettavaa tällä viikolla". jutussa ei ollut mitään sen syvempää tai se ei heijastellut mitään yleismaailmallista sukkiksista. toki otsikon pitää olla iskevä jotta se luetaan mutta tää oli rimanalitus, kun ihminen laittaa vääränkokoisia vaatteita päälleen ja on sitten vihainen vaatekappaleelle. ja nilkkakoru sukkisten alla, se oli tosi fiksua sekin.

tämä mun tympiintyminen tuohon juttuun taas on niin intohimoista kai siksi että itse elän suurimman osan vuodesta sukkikset päällä. tai siis sen osan kun ei voi olla ilman. turkissa ei tule yleensä niin kylmä että olisi pakko laittaa housut jalkaan.

Karoliina kirjoittaa blogissaan Kadiköystä, pieni esittelyteksti ikäänkuin :) minä lisäisin vielä että Kadiköyn erikoisuuksiin kuuluu mm. ns. raki balik katu, eli raki & kala ravintoloihin erikoistunut katu, tosin kadun loppupään ravintoloista löytyy muutakin syötävää ja meno on baarimaisempi. vesipiippukin löytyy monista paikoista ja iso tv vielä useammista - jalkapallomatsin seuraaminen terassin telkasta kadulla seisoen on suosittu kansanhuvi... (jos saa pöydän jostain tärkeänä matsi-iltana niin aina parempi). 

ja sit tietysti kuuluisa baarikatu eli kadife sokak jonka vaatimattomien ovien takaa löytyy sitten kaikenlaista puutarhabaaria, rokkibaaria ja live dj:n höystämää hipsterbaaria. mutta tanssipaikat on kyllä tiukasti Taksimissa, Kadiköyn baareissa istutaan tuopin ääressä ja piste (no ehkä Heran 70s turkish pop nightissa joskus vähän innostutaan keskilattialle, mutta sitä ei lasketa). tunnelmat vaihtelee olohuonemaisesta pubimaiseen ja keskieurooppalaisesta irlantilaiseen, mutta mikään kovan bilettäjän unelma Kadiköy ei ole. ellei sitten just Slayer tai paikallinen turkkipoppibändi ole jollekulle biletystä... innostuu ne kyllä joskus naapuribaarissa trubaduurin mukana laulamaan, mutta kyseessä onkin sitten tosi "turkkibaari".

uudenvuodeniltamiin tekemäni lihariisipiirakka ei ollut menestys, ja jos olisin miettinyt niin sen olisi voinut arvata. kun pöydässä on tuttuja ja turvallisia ruokia niin kukapa haluaisi koittaa jotain niiiiin erilaista... no, kyllä sitä joku söi mutta huomasin epäileviä katseita. tosin kun joku piirakasta kysyi ja kerroin että se on suomalainen juttu ja he pääsivät asian ytimeen "aaa, vähän niinkuin börek!!" eli samaistivat sen turkkilaiseen isoon piiras/pasteija-perheeseen, niin sitten epäluulo hieman laski. turkkilaiset tykkäävät löytää kaikille jonkun paikallisen vastineen. ehkä kirjoitin asiasta nyt hieman kärkkäästi, kys ihmiset oli ihania enkä minäkään ruokapöydässä aina kaikkea maista, ja jotenkin se pitää filtteröidä mitä lautaselleen laittaa, mutta kyllä tämä ilmiö on ennenkin nähty. Tamer tuntui tosin jopa tykkäävän mun piiraasta. lääkäri syö aina kiltisti kaiken mitä teen ja on myös tämän ruokalajin ystävä. se oli muuten ehkä ensimmäinen kerta kun vein mihinkään juhliin mitään omatekemää, vapaaehtoisesti. se on se ikä....:)