vaikeeta tää on tälleen...

keittiön tulvaongelmaa lähestyttiin tällä kertaa niin että soitettiin vuokranantajalla että me lähdetään menee jos ei se hoida sitä kuntoon. me ollaan kyllästyttty maksamaan omasta pussista putkimiesten kuluja, kun ei asiaa edes saada pysyvästi kuntoon. pitää tehdä vähän isompia korjauksia. vuokraisäntä sanoi tulevansa huomenna eli tänään katsomaan. ensin se oli soittanut alakerran ravintolalle (johon kai oli jo alkanut vettä valumaan katon kautta, no ei mikään ihme) että ne lähettäis meille putkimiehen. ne lähetti jonkun tyypin jolla oli pieni käsilaukku eikä todellakaan mitään keinoa tehdä tilanteelle mitään. sen lisäksi tilanne haiskahti siltä että me oltais taas oltu maksumiehiä. lähetettiin se putkimies tiehensä ja soitettiin uudelleen että nyt oikeesti.

lääkäri ehti lähteä töihin kun vuokraisäntä sitten saapui itse, toisen putkimiehen ja vuokralaisen kanssa. tämäkin alakerrasta, yllättäen siellä asuvilla on tässä jotain pelissä kun alkaa tulee vettä katosta...   annoin selonteon ja kerroin miksei tyyppilliset turkkiratkaisut (lattiakaivoin tukkiminen jne) toimi, koska niitä on kokeiltu ja sedät joutui toteamaan että kyllä, tässä on ihan oikea ongelma, rakenteellinen sellainen. joku ulosvesiputki on vaakatasossa eikä...  öö, pysty, tai alaspäin laskeva, ja kun vettä tulee yläkerroista tarpeeksi niin se puskee ulos jostain väkisin...  sen sijaan että avattais lattioita ja korjattais putket niin sedät päätti että vedetään tuosta pahan onnen lattiakaivosta putki seinän läpi ulos. ja ränniin kai...? lattiakaivosta seinään kun on vaan vajaa metri. oikeesti toikin kuulostaa musta vähän turkkiratkaisulta, mutta samalla se kuulostaa myös sieltä että ongelma olisi vihdoin poissa meidän käsistä, joten pidin sitä ihan hyvänä.

nyt enää odotellaan, milloin työt alkaa. luultavasti vaatii patistelua kuten yleensäkin kaikki täällä.

mä oon saanu tais aika hyvät turkkiangstit päälle tässä. en edes vaan ton keittiö-ongelman takia, vaikka se oli myös jonkunlainen kimmoke. jotenkin alko vaan ahistaa, se että pitää vähän katsoa miten istuu julkisilla paikoilla hame päällä, ettei vaikuta ihan horolta. vaikkei sillä pitäisi olla väliä, mutta sit kun joku hullu alkaa seuraamaan...  ja se ettei kehenkään voi oikeen luottaa, siihen mitä ne sanoo tai siihen että jonkun tuotteen takuu oikeesti toimisi. ja se että tän kokoisessa kaupungissa (tai maassa!) ei saa hyvää ulkomaalaista ruokaa kohtuuhintaan ja/tai helposti. se että "tyyli", niin kalusteiden kuin vaatteidenkin, on niin kuvottava ja omaan makuun vanhahtava. se että lentojen hinnat ulkomaille ei ole kovin halpoja yleensä, oli sitten syynä kilpailun puute tai mikä vaan. se että terveydenhuollon taso on niin pelottavan vaihteleva että lääkäri ja sairaala pitää valita tarkasti, ja silti voi tulla huti. ja kyllä tälläsellä hetkellä kun vituttaa niin maan vahva luokkayhteiskuntaisuus ja tuloerot kaivelee myös. normipäivänä niihin vaan on tottunut. kyllähän se heijastuu yhteen sun toiseen asiaan. tän kaiken päälle nykyinen hallitus on  icing on the cake. mutta mutta, on näitä hetkiäkin ennenkin ollut. jos tää taas tästä?



mua kyl ärsyttää (tai siis loukkaa) tyypit joista ei ikinä kuulu mitään, tai jotka jättää (usein) viesteihin vastaamatta ja sitten puolen vuoden tai vuoden päästä on sillee et "moiiiii, miten menee?" wtf, mitä se sulle enää kuuluu... ja vielä ehkä ehdottaa tapaamista mutta sitten niistä ei taas kuulu mitään. ymmärrän erikoiset tilanteet ja kun yksi viesti helposti menee ohi ja unohtuu mutta mutta...    ei kai kerta vuoteen (tai viiteen) yhteydenpidossa ole itsessään ongelmaa, vaan ongelmaa muodostuukin yhteydenpidon tiiviydestä, jos toinen olettaa muuta kuin toinen? ok, hyväksyn tämän, ja sitten en pidä kyseistä henkilöä enää niin läheisenä kuin aiemmin, my bad...   sitten on näitä, jotka on yhteydessä vaan kun heille itselle sopii, eli on tarve avautua tai tarvii apua johonkin. siis klassinen hyväksikäyttäjä, jollain tapaa. mä aina annan nää kuitenkin anteeksi, kun siis joku kirjottaa puolen vuoden päästä ja on sillee wow, me ei olla nähty aikoihin, sopisko nähdä tässä joku päivä? mutta mun pitäs ottaa tiukempi linja, jos joku loukkaa mun tunteita useamman kerran niin eihän se hyväksi ole. vähintäänkin mun pitäs oppia ilmaisemaan että olen loukkaantunut, mutta se on vaikeaa kun olen niin passiivisaggressiivinen.